Rakennustaiteen seura on 22.9.2009 jakanut Erik Kråkström
-puurakennuspalkinnon arkkitehti Ulla Raholalle ja insinööri
Juhani Pentinmikolle ansioistaan Tyrvään Pyhän Olavin kirkon ja
Porvoon Tuomiokirkon jälleenrakentamisessa. Edesmenneen arkkitehti
Kråkströmin nimeä kantava tunnustus annetaan erityisistä
ansioista perinteisen puurakentamisen alueella. Palkintosumma on 4000
euroa.
Palkitut hankkeet
Kaksi myöhäiskeskiaikaista kivikirkkoa: Porvoon tuomiokirkko ja
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko ovat ulkoiselta hahmoltaan
toistensa kaltaiset, sakaristolla ja asehuoneella varustetut pitkäkirkot.
Kooltaan, historialtaan, sisätiloiltaan sekä
jälleenrakennustavoiltaan rakennukset eroavat kuitenkin suuresti
toisistaan.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
Palossa syyskuun 21. vuonna 1997 tuhoutui kirkon keskiaikainen kattorakenne,
1700-luvulta peräisin ollut pohjoislappeen ja etelälappeen vasta
jälleenrakennettu paanukate sekä lähes koskemattomassa asussa
ollut, 1780 valmistunut puinen sisätila maalauksineen.
Kirkon uudet kattorakenteet, paanukate sekä muurien korjaus suunniteltiin
Museovirastossa ja toteutettiin oppilaitosten sekä talkootyön
voimin. Sisätilan suunnitteli arkkitehtitoimisto Ulla Rahola ja
rakennesuunnittelusta vastasi insinööritoimisto Pentinmikko Oy.
Suunnittelutyö alkoi vuonna 1999 ja työn toteuttivat jo paanukaton
toteuttaneiden talkoolaisten ydinjoukko työnjohtajan johdolla,
saarnatuoli toteutettiin oppilaitostyönä. Työn rakennuttajana
toimi Vammalan seurakunta.
Tilan jälleenrakennuksen tavoitteena oli vanhan menetetyn sisätilan
maiseman palauttaminen. Rakenteet palautettiin vanhoille paikoilleen
käyttäen hyväksi seinissä olevia koloja sekä pilarien
vanhoja tukia. Vanhoja lehtisahakoristeita ja palossa hävinneitä
rakennedetaljeja ei työssä palautettu; itse rakenteet saivat toimia
koristeina. Ainoat rekonstruoidut elementit olivat pilarien viisteet,
alttarialueen pylväspäät sekä kuori-ikkunan
ympärillä oleva puinen rakennelma, jotka katsottiin
tärkeäksi sisätilan maiseman kannalta. Rakenteet toteutettiin
perinteisillä puuliitoksilla.
Sisätila valmistui vuonna 2003, jolloin kirkko myös otettiin
uudelleen käyttöön. Vammalan seurakunta valitsi vuonna 2004
kirkon maalausten uusiksi tekijöiksi taidemaalarit Kuutti Lavosen ja Osmo
Rauhalan. Maalauksissa noudatettiin menetetyn sisätilan maalausten
kuvaohjelmaa ja ne toteutettiin samoille pinnoille, missä vanhat
maalaukset olivat sijainneet. Maalausten vastaanottojuhlaa vietettiin
elokuussa 2009.
Porvoon tuomiokirkko
Katto tuhoutui tulipalossa 29.5.2006. Palossa menetettiin runkohuoneen
1730-luvulla tehdyt sekä sakariston ja asehuoneen mahdollisesti
keskiaikaiset kattorakenteet sekä 1832 valmistuneet paanukatteet.
Muurattujen holvien ansioista palo ei levinnyt sisätiloihin, jotka
kärsivät vain savu- ja kosteusvaurioita.
Jälleenrakennustöiden suunnittelusta vastasi laaja-alainen
suunnitteluryhmä, jossa arkkitehti- ja rakennesuunnittelijat olivat samat
kuin Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa. Museovirasto vastasi
työn antikvaarisesta valvonnasta ja rakennuttajana toimi Porvoon
seurakuntayhtymä.
Rakennesuunnittelulla oli katon jälleenrakennuksessa keskeinen asema.
Työryhmässä mietittiin erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja ja
päädyttiin runkohuoneen katon toteuttamiseen massiivipuurakenteena
pääosin metallipulttikiinnityksiin. Työ päätettiin
toteuttaa pitkästä puutavarasta sekä käyttää
myös perinteisiä puuliitoksia rakenneratkaisujen tukena. Sakariston
ja asehuoneen kattorakenteet toteutettiin kokonaisuudessaan perinteisin
puuliitoksin. Toteutustyöhön palkattiin ammattitaitoinen
puutöiden valvoja, joka osallistui myös puutavaran hankintaan.
Työt toteutettiin normaalina urakkamenettelynä.
Töitä vauhditti kirkon ympärille rakennettu arvokas
säänsuoja, joka mahdollisti katon rakentamisen myös
talviaikana. Sisätilan maalaukset konservoitiin ja osa pinnoista
maalattiin. Tekniikka uusittiin kokonaisuudessaan. Kattotyö valmistui
paanukattoa lukuun ottamatta kesällä 2007 ja kirkko vihittiin
uudelleen käyttöön 30.11.2008.
Palkinnon historia
Professori, arkkitehti Erik Kråkströmin täyttäessä
80 vuotta v. 1999, hän toivoi, että mahdolliset muistamiset
osoitettaisiin tilille, josta muodostettaisiin ”Rakennustaiteen seuran
puurakennuspalkinto” -rahasto.
Erik Kråkströmin kuoltua alkuvuodesta 2009 rahasto sai vielä
lisäpääomaa ja palkinto nimettiin uudelleen muotoon Erik
Kråkström -puurakennuspalkinto.
Palkinto myönnetään henkilölle tai työryhmälle,
joka on paneutunut erityisesti perinteiseen puurakentamiseen. Täten se
eroaa Puuinfon vuosittain jakamasta Puupalkinnosta, joka ammentaa koko
puurakentamisen ajankohtaisesta kentästä ja osoittaa usein palkinnon
puurakentamisen innovaatioille.
Ensimmäisen kerran rakennustaiteen seuran puurakennuspalkinto annettiin
v. 2001 suomalaisen kansanrakentamisen dokumentoijalle ja tutkijalle,
filosofian maisteri Alfred Kolehmaiselle.
Seuraavana vuonna palkittiin Kärsämäen paanukirkon
rakentamishanke, jossa uutta arkkitehtonista muodonantoa toteutettiin
vanhoilla puurakennusmenetelmillä. Mainittakoon, että
Kärsämäen paanukirkko on toiminut myös perinnerakentamisen
”laboratoriona” ja opetuskohteena.