Viitteissä käytetyt lyhenteet:

KA:Kansallisarkisto
Ksa:Kellokosken sairaalan arkisto
LHA:Lääkintöhallituksen arkisto
SLA:Suomen Lääkäriliiton Aikakauslehti.
THL:Helsingin yliopisto, taidehistorian oppiaine
 
1Hänninen, Sisko-Liisa, 1965. Kellokosken sairaala 1915–1965. Hyvinkää. Tuovinen, Sirkka-Liisa. Kellokosken sairaala 1915–1990. Jyväskylä. Kranckin v:n 1914 muutospiir:ista 1. krs:n pohjasta kuvan julk. Haila, Sirpa, 1998. Suomalaisuutta rakentamassa. Helsinki, s. 38. Piirustusorig:t: Ksa.
2Uuden sairaalarak:n piir:t v:lta 1929; Ksa. Vuonna 1929 päätti 65-vuotias sairaala-arkkitehti Ernst A. Kranck virkauransa yleisten rakennusten ylihallituksessa, jossa myös apulaissairaala-arkkitehdin työ tällöin päättyi. Kranck kävi vuoden 1931 loppuun asti Kellokoskella valvomassa suunnittelemansa uuden sairaalarakennuksen rakennustyön valmistumista. Uuden sairaalarakennuksen heti valmistuttuaan edellyttämät muutospiirustukset laati vuoden 1932 alussa arkkitehti Toivo Jäntti; Kertomus Kellokosken piirimielisairaalan toiminnasta v:lta 1932, s. 21. AD 439/1932 LHA KA. Ks. myös viitteet nro 6 ja 7.
3Lääkärinä oli siihen asti toiminut sivutoimisesti kunnanlääkäri. Esim. Kertomus...v:lta 1931, s. 18.
4Kellokosken piirimielisairashoitolassa ei ollut ajanmukaisesti koulutettua henkilökuntaa eikä myöskään hoitolan omistavien kuntien edustajilla ollut mielisairaalarakentamisen asiantuntemusta.
5Huhtikuussa 1934 hän piti Suomen Sairaalayhdistyksen vuosikokouksessa esitelmän "Mielisairaalarakennusten historiasta", joka myös julkaistiin myöhemmin samana vuonna Suomen Lääkäriliiton aikakauslehdessä, s. 79–90. Soinisen matkakertomus julkaistiin Duodecim-lehdessä vuonna 1935, s. 271–284.
6Soininen mm. esitti Gütersloh'n esimerkkiin perustuen seuraavia pinta-alasuosituksia: Työskentelytilaa olisi oltava vähintään 3 m 2 potilasta kohti ja vuodetilaa 5 m2 entisen 6 m2:n sijasta. Soinisen mukaan Gütersloh:ssa entiseen 24 levottoman potilaan osastoon oli uudistuksen jälkeen voitu sijoittaa 40 potilasta. Soininen oli myös perehtynyt ruotsalaisten asiantuntijoiden vuonna 1928 tekemän Gütersloh'n opintomatkan raportiiin; SLA 1934, s. 89–90. Duodecim 1935, s. 274.
7E. A. Kranckin suunnitteleman uuden sairaalarakennuksen ja Kartanon uudistukset tehtiin paljolti Gütersloh`n mallin mukaan. Vrt. esim. SLA 1934, s. 90 ja Kertomus... v:lta 1932, s. 21.
8Soinisen tukena oli ylihoitaja Anna Pakalén, jonka toiminta työterapian kehittämisessä sekä sairaalan ja sen ympäristön viihtyisyyden parantamisessa oli ratkaisevan tärkeää. Myös Pakalén teki opintomatkoja, mm. Gütersloh'n sairaalaan; Jyrkinen, Anna Riitta, 1996. Anna Pakalén. Kellokosken sairaalan ylihoitaja. Kellokosken sairaalan julkaisu 1/1996.
9Kertomus... v:lta 1934, s. 48.
10Kertomus... v:lta 1932, s. 6.
11Kertomus... v:lta 1930, s. 3. Suunnitelmaa, joka hyväksyttiin "periaatteessa ja pääpiirteissään noudatettavaksi", ei ole tässä yhteydessä nähty. Oletettavasti erityinen huomio siinä kiinnitettiin valmistumassa olevan uuden osastorakennuksen ja Kartanon, siis päärakennusten, ympäristöön. Näiden rakennusten edustalle istutettu neliönmuotoinen nurmikenttä sitä reunustavine hiekkakäytävineen ja penkkeineen ovat ehkä tämän suunnitelman mukaan toteutettuja.
12Osa piir:issa esitetyistä istutuksista ja poluista oli olemassa jo ennen Olssonia ja osa Olssonin ehdotuksista ei toteutunut. Piir.originaalit; Olssonin taimisto ky, Kauniainen.
13Kertomus ... v:lta 1933, s. 3. Piirustukset; Ksa. Portti on myöhemmin rakennettu uudelleen saman mallin mukaan.
14Ensimmäiset Toivo Jäntin laatimat suunnitelmat ja työselitys Kartanon korjaus-, uudistus- ja laajennustöistä käytettävissä jo tammikuun lopussa 1932. Kevään aikana suunnitelmia valmisteltiin siten, että lopulliset piirustukset Jäntti on päivännyt 30.5.1932. Lääkintöhallitus hyväksyi ne 10.6.1932 ja sairaalan kuntain edustajakokous 14.6. 1932, jonka jälkeen rakennustyöt voitiin aloittaa. AD 2156/1932; LHA KA. Piirustukset; Ksa. Kertomus...v:lta 1932, s. 3, 22–33. Esim. Kertomus ... v:lta 1933, s. 7–10.
15Kellokosken sairaalan eri rakennushankkeissa työskentelivät mm. rak.mestari Mauno Laakso Helsingistä ja ratamestari J. A. Aarnio Keravalta ja rak. Ins. E. Ikäheimo, joka laati karjatalousrakennuksen piir:t v.1931.
16Huom. Arkitekten -lehden esittelyssä v. 1934, s. 138–139 on ylilääkäritalon yhteydessä virheellisesti mainittu, että kyseessä olisi ollut Kellokosken tuberkuloosiparantola, jollaista ei ollut olemassakaan.
17Saadakseen mahdollisimman päteviä viranhakijoita kiinnostumaan syrjässä sijaitsevan sairaalan viroista sekä henkilökunnan sitouttamiseksi laitokseensa ja olemaan kiireellisissä tapauksissa vapaa-aikanakin tavoitettavissa, oli sairaalan pystyttävä tarjoamaan kunnollisia asuntoja.
18A. Erikssonin lopulliset piirustukset vahvistettu (edellyttäen muutamia muutoksia) lääkintöhallituksessa 26.6.1935. AD 2694/1935 LHA; KA. Piir:t; Ksa. On mahdollista, että työtä olisi tarjottu Toivo Jäntille, mutta hän ei ehkä voinut ottaa työtä tehdäkseen, sillä hänen aikaansa vei v. 1934–1938 Stadion Helsingissä. Suomen insinöörejä ja arkkitehteja 1948. Vaasa 1948.
19Kertomus... v:lta 1939, s. 4.
20Näiden rakennusten piirustukset sisältyvät kopioina myös lääkintöhallituksen arkistoon, AD 2630/1941; KA. Hoitajattarien asuntolasta on esitetty myös julkisivut, muista vain pohjapiirustukset.
21Näistä Jäntti laati vain asuntolan muutoksen edellyttämät piirustukset 10.3.1942; AD 1014, 1374/1742. LHA KA. Ensimmäiset piir:t "henkilökunnan asuinrakennukseksi" laati Helge Hedman 19.7.1944. Syyskuussa 1944 lääkintöhallituksen hyväksyttävänä oli toteutukseen johtaneet perheellisten mieshoitajien asuinrakennuksen piir:t.. V. 1945 toteutettiin Tehdastalo-yhtymän suunnittelemat ja valmistamat 1 1/2 kerroksiset, osittain kellarilla varustetut kaksi puuelementtitaloa lisää; AD 5258/1944 LHA; KA. Kertomus... v:lta 1945, s. 21.
22Olen tässä yhteydessä kartoittanut Jäntin tuotantoa laajemminkin, vaikka en aineistoa tähän yhteyteen voinutkaan liittää. Tarkoitus on käyttää se toisessa yhteydessä.
23Samana vuonna syntyneet Soininen ja Jäntti olivat olleet kansakoulutovereita; H. Jäntin kirj. luettelo T. Jäntin töistä; E. ja L. Autio. Myöhemmin he kuitenkin kävivät eri kouluja: Soininen pääsi ylioppilaaksi H:gin Suom. Yhteiskoulusta vuonna 1918, Jäntti H:gin Suom. Normaalilyseosta vuonna 1919.
24Työskennellessään v. 1926–1931 arkkitehti Eino Forsmanin toimistossa Jäntti oli osallistunut mm. Keski-Hämeen (Pikonlinnan) ja Pohjois-Savon (Tarinaharjun) tuberkuloosiparantoloiden rakennusten suunnitteluun: Forsmanilla oli v:een 1929 asti rakenteilla myös Helsingin tuberkuloosiparantola. Vuonna 1929 Forsman osallistui Varsinais-Suomen (Paimio) tub.parantolan arkkitehtikilpailuun ja Jäntti osallistui toimistossa kilpailuehdotuksen laatimiseen jossakin määrin; H. Jäntin kirj. luettelo T. Jäntin töistä; E. ja L. Autio.
25Kilpailuehdotus "Hoito"; esim. Arkitekten 1929, s. 174. H. Jäntin kirj. luettelo T. Jäntin töistä; E. ja L. Autio.
26Stadion on syytä tässäkin yhteydessä mainita, sillä Stadionista järjestetyn kahden eri arkkitehtikilpailun yhteistyössä Yrjö Lindegrenin kanssa laaditut ehdotukset on laadittu samaan aikaan Jäntin suunnitteleman lääkäritalon rakentamisen ja osastorakennus Kartanon muutostöiden toteutumisen kanssa. Kilpailut ajoittuivat lokakuun 1932 ja lokakuun 1933 väliselle ajalle; esim. Arkitekten 1933, s. 63–76 ja 170–174.
27Jäntti ei esimerkiksi tehnyt mielisairaala-arkkitehtuurin opintomatkoja, ainakaan ulkomaille. Tukholman näyttelyssä hän kävi kesällä 1930 ja kesällä 1934 hän kiersi arkkitehti Yrjö Lindegrenin kanssa Eurooppaa Stadion-arkkitehtuuriin tutustumassa. H. Jäntin kirj. luettelo T. Jäntin töistä ja valokuvia Stadion -opintomatkalta; E. ja L. Autio. Opintomatkasta myös; Högström, H.. Olympiastadion. Seminaariesitelmä 1993, s. 6; THL.
28Kartanon muutospiirustusorig:t vuodelta 1932; Ksa. Väliseiniä purettiin ja jäljelle jäävistä seinistä poistettiin rappaukset ja seinät rapattiin uudestaan. Suurin osa ikkunoista ja kaikki ovet uusittiin. Lisäksi vanha vesi- ja lämpöjohtoverkosto uusittiin. Kartanoon tehtiin korotuksen vuoksi myös hissi. Ilmeisesti ainakin hissikuilu ja ehkä muitakin uusia seiniä ja kolmannen kerroksen välipohja toteutettiin rautabetonirakenteina, joiden konstruktöörinä oli insinööri J. I. Packalén. Seinät saivat maalipinnan, lattiat saivat linoleum- ja portaat kumipäällysteen. Pääosa ikkunoista lasitettiin lääkintöhallituksen vaatimuksesta 16–20 mm paksulla lasilla; Kertomus... v:lta 1933, s. 42–47.
29Ensimmäiset piirustukset ja työselitys Toivo Jäntillä oli laadittuna jo tammikuun lopussa 1932. Lopulliset piirustukset on Jäntti päivännyt 30.5.1932. Lääkintöhallitus hyväksyi ne 10.6.1932 ja sairaalan kuntain edustajakokous 14.6. 1932, jonka jälkeen rakennustyöt aloitettiin. KD 2156/1932; LHA KA. Piir:t; Ksa. Kertomus ...v:lta 1932, s. 31.
30Kertomus ... v:lta 1933, s. 45. Valmis rakennus esitelty Arkitekten-lehdessä v. 1934, s. 138–139 ja Rakennustaito-lehdessä 1933, s. 216–217.
31Talon nykyisen värityksen perustana on ollut talon alkuperäinen väritys. Tässä yhteydessä väritystä ei ole tutkittu.
32Päätelty nykyisen asun perusteella. Käynnit 30.5.1999 ja 26.4.2000.
33Valon ja raittiin ilman merkitystä hygienian ja siten terveyden kannalta korostettiin lääketieteellisin perustein. Auringon ultraviolettisäteilyn tappava vaikutus tuberkuloosibasilleihin tunnettiin.
34Jäntin kilpailuehdotus Insuliittihuvila-kilpailussa, nimim. "I.B.", esim. Arkitekten v. 1932, s. 73. Palkitut ja lunastetut suunnitelmat olivat piirustuksina esillä Pohjoismaisten rakennuspäivien yhteydessä Helsingissä heinäkuussa 1932.
35Kyseistä oviaukkoa ei nykyisin ole. Valokuvien perusteella voi todeta kahta sisäänkäyntiä palvelevien ulkoportaiden järjestelyn kuitenkin toteutuneen Jäntin piirustusten mukaan.
36Suunnitelma lienee laadittu ylilääkäri Soinisen toiveiden mukaan, eikä arkkitehti Jäntillä ehkä enää ollut siihen vaikutusta. Piir. nro 337; Olssonin taimisto Ky, Kauniainen.
37Alustavat piirustukset olivat liittovaltuuston nähtävinä 30.10.1936, jolloin liittohallitus valtuutettiin tilaamaan Jäntiltä lopulliset piirustukset; Kertomus ...v:lta 1936, s. 4. Samoihin aikoihin Jäntti osallistui Helsingin suojeluskuntapiirin talosta järjestettyyn arkkitehtikilpailuun. Joulukuussa 1936 ratkaistussa kilpailussa jaetun toisen palkinnon saavuttanut ehdotus johti toteutukseen, jonka rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 1939 ja saatiin päätökseen vuoden 1941 alussa. Esim. Arkitekten 1939, liites.16 ja Hbl 20.10.1940.
38AD 1724/1937 LHA; KA, johon sisältyy myös 8.4.1937 päivätty kustannusarvio. Vahvistetut piir:t; Ksa.
39Valtion rak.taidelautakunnan ark. Bb 1; KA.
40Päätelty nykytilanteen ja talon omist. A. Heleniukselta 26.4.2000 saatujen tietojen perusteella.
41Stadionin juhlallisia vihkiäisiä vietettiin Helsingissä 12.6.1938. Alilääkärien talon välitarkastus pidettiin 20.6.1938, jonka jälkeen vielä tehtiin lisätöitä ja kosteusvikojen korjauksia. Lopputarkastus pidettiin 15.10.1938, jonka jälkeen vielä pidettiin jälkitarkastus. Kertomus ...v:lta 1938, s. 6–7. Myös AD 5165/1938 LHA KA. I alilääkäri, sittemmin pitkäaikainen ylilääkäri, Paavali Alivirta, muutti talon toiseen huoneistoon ja hänen mukaansa rakennusta on nimitetty Paavalinlinnaksi.
42Ikkunanpuitteissa on myöhempien maalikerrosten alla säilynyt sinistä maalipintaa; suullinen tieto talon omist. A. Helenius. Alkuperäistä rappauspintaa nähty 26.4.2000 käynnin yhteydessä.
43Vaikka oikeaa tasakattoa ei jostakin syystä tehtykään, on tämäkin kattomuoto aiheuttanut vesivahinkoja. Ongelmia on aiheuttanut vesikaton räystäättömyys, joka on johtanut kattovesiä yläkerran seinä- ja kattorakenteisiin. Ongelmallinen on ollut myös parveketasojen kohti seinää suunnattu kaato, sillä parvekkeiden vedenpoisto seinään upotettuja syöksytorvia pitkin ei toiminut oletetulla tavalla. Myös kylmien porrastilojen molemmin puolin rapattujen seinien rappaus on monin paikoin irtoillut kosteusongelmien vuoksi. Rakennuksen julkisivut on myöhemmin rapattu uudestaan alkuperäisen rappauspinnan päälle toteutettuna roiskerappauksena. Suulliset tiedot 26.4.2000 talon omist. A. Helenius.
44Työhuoneeseen liittyi erillinen pieni WC-/käsienpesutila sekä kiinteä kirjahylly hallia vasten olevalla seinällä.
45Villa-käsitteestä esim. Ackerman, James, S.: Villa. Form and Ideology of Country Houses. London 1990.
 1940-luvun tyyppitaloja edeltävistä yhden perheen asuintaloista Suomessa; esim. Saarikangas, Kirsi: Model Houses for Model Families. Vammala 1993. Esimerkkejä Suomessa 1930-luvuilla rakennetuista lääkäritaloista ovat Keski-Hämeen tuberkuloosiparantolan ylilääkärin ja alilääkärien talot (valm. v. 1931, arkkit. E. Forsman), Meltolan parantolan ylilääkärin talo (valm. v. 1930, arkkit. Jung & Jung), Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantolan lääkäritalot (rivitaloja, valm. 1933, arkkit. A. Aalto), Porin yleisen sairaalan lääkärin asunnot (rivitalo, arkkit. J. Paatela, valm. v. 1937) tai Kiljavannummen keuhkotautiparantolan asuinrakennukset (arkkit. J. Paatela, valm. v. 1938).