1	Venäjänsaarelaiset -nimi tarkoittaa valkoisten puolella taistelleiden karjalaisten joukkoa, joka kokosi voimia ennen Kämärän taistelua Venäjänsaaressa lähellä Viipuria. He perustivat vuoden 1918 sodan jälkeen vapaussodan muistoa ylläpitävän yhdistyksen (Eronen 1923).
2	"Muistomerkki Kämärän taistelupaikalle", US 23.4.1939.
3	"Kämärän taistelun pystytettävän muistomerkin valmistaa Väinö Aaltonen", Karjala 10.5.1939. Aaltosen juhlavuoden julkaisussa oleva väärä ajoitus perustunee WAM:n lehtileikkeen virheelliseen päiväykseen. (vrt. Pfäffli ja Ahvenjärvi 1994, 210).
4	W. Hägglundin kirje [Wäinö Aaltoselle] 31.5.1939. Wäinö Aaltosen arkisto, WAM.
5	"Muistomerkki Kämärän taistelupaikalle", US 23.4.1939 (Kämärän taisteluista, ks. Eronen 1923, 46-53).
6	Kämärän muistomerkkitoimikunnan kirje Suomen kansallismuseon johtokunnalle 31.7.1948. Allekirjoittajina kenraaliluutnantti W. Hägglund, eversti U. Sihvonen, ja toimitusjohtaja Eevert Kilpiä. MT. EN. 96/238 1948. SKM.
7	Muistomerkki liittyy Svinhufvudin esikuvallisuuteen sortokausien laillisuusmiehenä.
8	"Sortajien puolella kaikki keinot, aseetkin, sorretuilla ei muuta kuin passiivinen vastarintansa", Etelä-Savo 24.7.1936.
9	Aikalaisvastaanotto tukee myös tätä tulkintaa. (Vrt. esim. Hakkila 314).
10	Hellaakoski 1947, 57. Hän tarkoittanee Raivostunut Kullervo -maalausta. Teokseen on merkitty vuosi 1930, mutta se on saattanut valmistua vuosien 1930-40 välillä (Pfäffli ja Ahvenjärvi 1994, 298).
11	Hakkila 1942, 313-314.
12	Kullervo on yksi Kalevalan traagisimmista hahmoista, joka viljeli kostonhimossaan tuhoa ympärilleen. Hän vietteli tietämättään sisarensa ja ajoi teollaan tämän kuolemaan. Lopuksi Kullervo otti hengen itseltään. (Kalevala 1944, 223-256).
13	Okkonen 1944, 21.
14	Hakkila 1942, 314.
15	Tengström 1997, 31.
16	Tengström 1997, 37-40.
17	Gina Strumwasserin mukaan oikeuden allegorian ikonografia perustuu Judithin tarinaan. Judith ja oikeuden allegoria kantavat aina suoraa miekkaa (Strumwasser 1998, 465-466).
18	Suomen vaakunaleijonan alistaman käyrän miekan symboliikasta käytiin keskustelua Matti Klingen Suomen sinivalkoiset värit kirjan myötä. Klingen mielestä käyrä sapeli ei viitannut venäläisiin, jotka jo 1500-luvulla olivat kristittyjä, vaan mongoleihin ja turkkilaisiin, siis varsinaisiin uskonvihollisiin. Mm. Leif Tengström ja Kauko Pirinen liittivät käyräsapelin venäläisiin (Klinge 1981, 254-255; Tengström 1983, 62-67; Pirinen 1982, 274-275).
19	Hakkila 1942, 314.
20	Hakkilan ylenkatsova viholliskuva on liitettävissä vuosisadan alun massojen psykologiaa käsitteleviin populaareihin esityksiin. Niissä ihmisjoukot kuvattiin massoina, jotka järjellisen toiminnan sijasta helposti joutuvat joukkohurmion ja animaalisten viettien valtaan. Tämä asenne siirtyi vuoden 1918 sodan jälkeisiin kuvauksiin punaisista ja oli yleinen II maailmansodan aikaan Neuvostoliitosta puhuttaessa. (Vrt. Gustave Le Bonin kirja Psychologie des foules 1895, suom. 1912. Vrt. Kallio 1991, 80-81).
21	W. Hägglundin kirje [Wäinö Aaltoselle] 9.11.1948. Wäinö Aaltosen arkisto, WAM.
22	Hakkila 1953, 279 ja 314. Toinen painos on muutoinkin runsaammin kuvitettu kuin ensimmäinen painos.
23	Valvontakomissio otti kantaa Suomessa julkaistuun Neuvostoliitolle vihamieliseen kirjallisuuteen, mikä näkyi oikeusministeriön valvomina sensuuritoimina. (Ks. esim. "Neuvostoliitolle vihamielisen kirjallisuuden poistaminen kirjakaupoista ja yleisistä kirjastoista", oikeusministeriön kirje ulkoministeriölle 14.10.1944, n:o 5263. 4/170 BKD -44. 110 E 15. UMA, Helsinki).
24	W. Hägglundin kirje Kansallismuseon johtokunnalle 20.9.1948. MT EN. 96/237 1948, SKM.
25	W. Hägglundin ja U. Sihvosen kirje Wäinö Aaltoselle 15.4.1949. Wäinö Aaltosen arkisto, WAM.
26	Teos inventoitiin Suomen kansallismuseossa numerolla 48064. (Suomen kansallismuseon inventaarioluettelo) Karjala -lehti kertoi sen siirtyneen kansallismuseon haltuun ("Muistomerkki", Karjala 11.10.1949).
27	Muinaistieteellisen toimikunnan vuosikertomus vuodelta 1949, 194.
28	Allekirjoittamaton kirje Wäinö Aaltoselle 29.9.1949, Wäinö Aaltosen arkisto, WAM.
29	Ks. "Kämärän muistomerkki Helsinkiin", US 28.9.1949, "Kansallismuseon alueelle pystytettävä veistos" US 29.9.1949. Karjala lehti julkaisi myös pienen kuvan valmiista teoksesta ("Muistomerkki", Karjala 11.10.1949).
30	Suullinen tiedonanto, Pertti Puonti 20.10.1999.
31	"Ensimmäiset luutnantit opistosta", US 6.12.1974. Ks. myös puolustusministeri Kristian Gestrinin kirje Venäjänsaarelaisten toimikunnalle "Kämärän taistelun muistomerkin siirtäminen", M KD N: A 293 / II, 29.9.1973, Puolustusministeriö, Helsinki.
32	Sama.
33	Vieressä olevassa kyltissä ovat teoksen perustiedot ja lyhyt historiikki.